torstai 26. marraskuuta 2015

Kuulumisia ja muutakin

Kiirettä on pitänyt viikon ajan. Mitä se sitten onkaan, kun ensi viikolla palaan töihin ;).

Viikonloppuna tuli lunta! Meillä räntää alkoi satamaan jo perjantaina ja lauantaina-aamuna maa oli saanut kauniin lumipeitteen. Minä en vain vieläkään ole oikein ulkoilukunnossa ja se harmittaa. Pystyn kyllä tässä kotosalla jo liikkumaan hyvinkin kengät jalassa, mutta kyllä jalka sitten ilmoittaa heti illalla, että liika on liikaa.

Lauantaina siivosin koko kämpän ja sunnuntaina koti täyttyi iloisista vieraista, jotka saapuivat juhlimaan meidän pojan 8-vuotissyntymäpäivää. Päivä oli ihana <3, jalkani ei vain ollut samaa mieltä illalla ja särky olikin sitten melkoinen. Juhlat jatkuivat vielä tiistainakin, pienemmässä mittakaavassa tosin, mutta eipä tykännyt kantapää siitäkään. Ihme "tyyppi".

No, nyt relaillaan nämä viikon muut päivät. Ja hei, olen käynyt vesijuoksemassa jo jokusen kerran! Huippua! Eilen oli sitten ensimmäinen tehotreenipäivä, mitä, yli neljään kuukauteen. Tai voiko sitä nyt tehotreeniksi kutsua, mutta ainakin tämän hetkisen mittapuun mukaan kyllä.

Aamulla lähdin kohti uimahallia. Ensin menin kuntosalin puolelle polkemaan kuntopyörää ja treenaamaan ylävartaloa. Se tunne, kun Ville Valo laulaa i podissa nopeatempoista laulua, hikipisarat tulevat otsalle ja läski palaa. Voi, miten olen kaivannut sitä! Salin jälkeen menin vielä vesijuoksemaan ja päälle kunnon löylyt sekä venytykset saunan puolella. Kotiin, perunat kiehumaan ja kyllä siinä ruoka maittoi.

Totuuden nimissä on tunnustettava, että kyllä se lähteminen uimahallille on nihkeää ollut tässä viikon aikana, kun luvan lääkäriltä sain. Olen kuitenkin lähtenyt ja olo on tietenkin ollut mitä parhain aina käynnin jälkeen. Kyllä se siitä vain lähtee, kun pakkaa eväät treenikassiin, heittää kassin olalle ja lähtee. Sitten ei voi enää perua :)

Eilinen treeni kyllä antoi sen verran potkua, että uskon (ainakin toivon), että sain taas kipinän päälle. Hieman yksipuoliseksi tämä saattaa käydä, kun ei muuta saa tehdä, mutta en piittaa nyt siitä. Eiköhän sitä ulkoilemaankin pääse jossain vaiheessa.

Syömisetkin ovat karanneet aivan käsistä, pyhistä lupauksistani huolimatta. Jospa nyt tämä homma palautuisi kuosiin? Nyt en sano muuta kuin että toivon niin. Turha lupailla mitään, katsotaan kuinka muijan käy...

Eilen muuten kun olin hallilla aamupäivällä, saapui sinne koululaisia uimaan. Kuuluivat olevan viidesluokkalaisia eli 11 vuotiaita. Iloista porukkaa ja taitaviakin olivat, kun siinä pääedellä hyppyä ja sukeltamista harjoittelivat viereisellä radalla. Pistin vain surullisena merkille, että moni, niin tyttö kuin poikakin, olivat ylipainoisia enemmän tai vähemmän. Mikä meitä vanhempia oikein vaivaa? Palkitsemmeko lapset liian helposti kiireen keskellä herkuilla, kun oma aika ei riitä? Millaista ruokaa me lapsillemme syötämme?


perjantai 20. marraskuuta 2015

Ihana omena

Omppu on vaan niin hyvää. Se on hyvää sellaisenaan, paistettuna, soseena, miten vain.

Annoksen ulkonäkö on jo puoli ruokaa, siitä ei pääse mihinkään. Olin muutama vuosi sitten kampaajalla. Istuessani käsittelyssä yksi liikkeen kampaajista oli tauolla ja söi välipalaa. Bongasin jo kaukaa herkullisen näköisen annoksen hänellä ja oli pakko kysyä, mitä hän syö. Annos näytti taivaallisen hyvältä. Tämä kyllä todistaa, että yksinkertaisilla aineksilla saa aikaiseksi nopeasti ja vaivattomasti erittäin hyvännäköisen ja -makuisen annoksen.

Tarvitaan vain omenaa, rahkaa, kanelia ja pari minuuttia.

Omppuherkku

110 g kuorittua omenaa
90 g rasvatonta rahkaa
kanelia

Kuori ja pilko omena. Notkista rahkaa hieman sekoittamalla sitä, lisää sitten omenoiden päälle ja ripottele vielä kanelia maun mukaan. Herkuttele.

Annos 81 kcal.






keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Hyvät uutiset ensin ja viimeiseksi

Tänään lähdin sitten pilkkopimeässä aamulla klo 6.40 kohti Helsinkiä ja Omasairaalaa. Kävin kuvauttamassa koipea ja lääkärin vastaanotolla.

Jalka on särkenyt aika paljon tässä viime päivinä ja pelkäsin pahinta. Magneettikuva kuitenkin varmisti kantapään murtuman parantuneen täydellisesti! Jes!!  Sitten se Mutta. Kantakalvo on tulehtunut todella pahasti ja lääkäri ei antanut vieläkään lupaa mennä töihin. Viikolla jatkoi "lomaa". Mutta nyt olen kyllä erittäin toiveikas, että maanantaina 30.11. menen töihin :).

Kipsistä kun pääsin eroon, niin nyt jalassa pidetään öisin hökötystä, joka venyttää kantakalvoa. Saapa nähdä miten saa nukuttua. No, kaikkeen tottuu. Myös tulehduskipulääkekuuri aloitettiin, nyt alkuun 3 viikkoa ja jatketaan tarvittaessa. Ortopedi kertoi, että näitä kantalavoja keikataan todella harvoin, mutta sitä ei vielä voida sulkea minun kohdaltani pois. Yritän kuitenkin olla murehtimatta sitä nyt. Kortisoniakaan ei piikitetä, onneksi. Vähän pelkäsin sitä. Tämän(kin) vaivan hoito on pitkä prosessi. Seuraavan kerran vastaanotolle vasta tammikuussa, jos ei tarvetta aiemmin ole. Toivottavasti ei ole.

Ja sitten se toinen paras uutinen. Sain luvan aloittaa uimisen ja vesijuoksun sekä kuntopyörääkin saa polkea kevyesti ilman poljin lukkoja!!! Jihuu! Huippu fiilis!

Huomenna uimaan (jos flunssa ei iske) :)!


 




tiistai 17. marraskuuta 2015

Kasvata itse herneenversoa

Herneenverso on kevyt, mieto ja maukas lisä salaattiin, leivän päälle tai ihan vain ruoka-annoksen koristeeksi. Muutama vuosi sitten olin kylässä erään ystäväni vanhempien luona ja hänen äitinsä oli laittanut useampaan ruukkuun keittiön ikkunalle kasvamaan näitä herneenversoja. Siinä sitten jutellessamme, napsin yhden ruukullisen suihini :). Häneltä sainkin vinkin kuinka helppoa näiden kasvattaminen on ja sen jälkeen keittiössämme on melko usein kasvamassa ainakin yksi ruukullinen tätä herkkua.

Tarvitaan vain kuivattuja herneitä, multaa ja sopivan astian. Käytän Papuskan luomu herneitä, niistä keittelen myös hernekeiton, jonka ohjeen löydät täältä.

Liotan (ei välttämätöntä) kuivattuja herneitä yleensä ensin tunnin/pari kylmässä vedessä. Astiaan/ruukkuun vähän multaa pohjalle, liotetut herneet siihen päälle ja kevyesti multaa vielä päälle. Mitä enemmän multaa päällä, sitä kauemmin itäminen kestää. Laitan muovikelmua vielä päälle, itäminen alkaa näin nopeammin (muutamassa päivässä). Muistaa vain pitää mullan kosteana. Reilun viikon-kahden viikon kuluttua "sato" on valmis.


maanantai 16. marraskuuta 2015

Kevyitä nautintoja

Olen nyt herkutellut tässä muutamana päivänä niin herkullisilla annoksilla, että aivan pakko jakaa.

Yhtenä päivänä ihana naapuri kiikutti taas ovelle ison kasan superfoodeja, suppilovahveroita. Osan kuivasin talven varalle, mutta päätin tehdä tuoreista sienimuhennosta. Kaveriksi paistoin suomalaista kirjolohta ja pakkasesta Apetitin kruunuvihanneksia. Ai että oli herkullinen lounas!

Paistettua kirjolohta ja suppilovahveromuhennosta

150 g tuoreita suppilovahveroita
50 g sipulia
50 g ruokakermaa Arla 10%
suolaa ja pippuria

190 g kirjolohta
sitruunasormisuolaa Pirkka
150 g Apetit kruunusekoitus

Pilko sipuli ja sienet pieneksi. Kuullota ensin  pannulla hetki sipulia ja lisää sitten sienet. Paista miedolla lämmöllä, kunnes sienistä on neste haihtunut. Mausta ja lisää kerma. Anna hautua.

Paista toisella pannulla kirjolohen filee ja mausta. Itse tykkään tuosta Pirkan sitruunasormisuolasta. Hienonnan sen morttelissa "jauhoksi" ja ripottelen päälle.

Keitä kasvikset vähässä vedessä kypsiksi ja mausta halutessasi suolalla.

Annos 496 kcal.


Paistettua kirjolohta ja suppilovahveromuhennosta


Tänään kokkasin itselleni lounaaksi kasvis-"torneja", tai miksi näitä nyt sitten voisi nimittää. Olivat kyllä niin hyviä, veivät kielen mennessään.

Kasvistornit

160 g kuorittua bataattia
110 g munakoisoa
135 g tomaattia
60 g vuohenjuustoa, kevyt

40g salaattia
40 g paprikaa

Kuori ja viipaloi bataatti. Kypsensin uunissa 200 asteessa, kunnes olivat melkein kypsiä. Otin pois uunista, ripottelin päälle pasta basilico maustetta ja nostin bataattiviipaleen aina munakoisoviipaleen (jonka päälle ripottelin vähän suolaa) päälle ja laitoin takaisin uuniin hetkeksi. Otin taas pois uunista ja lisäsin päälle viipaleet tomaattia, siihen päälle vielä vuohenjuustoa ja takaisin uuniin, 5-10 minsaa.

Lisäksi tein vielä pienen salaatin.

Annos 295 kcal (kasvistornit 281 kcal, salaatti 14 kcal.)


Kasvistornit


Viime syksynä lehdissä oli myski- eli talvikurpitsasta ja tämän sosekeiton ohjeen korvan taakse laitoin. Silloin sitä en löytänyt lähikaupasta ja nyt Halloweenin aikaan huomasin sitä vihannesosastolla olevan. Jäi siinä hötäkässä ostamatta, mutta nyt viikonloppuna sitä onneksi siellä vielä oli. Toivon todella, että sitä vieläkin löytyy, sillä ei jäänyt viimeiseksi kerraksi, kun minä sitä ostan. Oli kyllä erittäin hyvää, suosittelen! Paljon bataatin kaltainen ja makuinen, aika makea. Kurpitsan ravintoarvot ovat kohdillaan, sisältää 44 kcal/100 g (bataatti 85 kcal), melkein puolet vähemmän hiilihydraatteja 12 g (bataatti 20 g) ja paljon vitamiineja sekä magnesiumia. Tänään siis kokeilin valmistaa siitä tätä keittoa päivälliseksi.

Kookoksinen myskikurpitsasosekeitto

875 g kuorittua myskikurpitsaa
3 valkosipulin kynttä
2 tl oliiviöljyä
200 g Santa Maria light kookosmaitoa (tölkissä)
1 dl vettä
Pasta Basilico-mausteseosta

Kurpitsa oli yllättävän kova. Halkaisin sen ensin puoliksi ja koversin sisältä siemenet talteen. Sen jälkeen poistin kuoret. En usko, että se onnistuu kuorimaveitsellä, itse ainakin kuorin kunnon kokkiveistä käyttämällä.

Pilkoin kurpitsan, laitoin uunivuokaan, päälle hieman oliiviöljyä ja sekaan 3 kpl kuorittuja valkosipulin kynsiä. Uuniin 240 asteeseen, reilu puoli tuntia (kunnes lohkot ovat pehmeitä).

Kaadoin kurpitsalohkot kattilaan, lisäksi kookosmaitoa ja soseutin sauvasekoittimella. Mausteita oman maun mukaan. Kurpitsa on niin hyvän makuinen, että eipä juuri muuta kaipaa kuin ripauksen suolaa ja pippuria. Keitto jäi sen verran paksuksi, niin lisäsin vielä 1 dl vettä ja annoin keiton hautua hetken vielä miedolla lämmöllä liedellä.

Ravintosisältö 48 kcal/100 g.

Paahdoin pannulla talteen ottamiani kurpitsansiemeniä vielä keiton päälle ja koristeeksi tuoretta basilikaa. Tämä oli niin hyvää, että en malta odottaa huomiseen, sillä nautin loput keitosta silloin lounaaksi :).

Päivällinen; Keittoa 430 g + 16 g kurpitsansiemeniä paahdettuna.

Annos 256 kcal.

Myskikurpitsa


Uusi viikko, uudet kujeet

Viime viikko meni jotenkin hieman ohi. Meillä on miesväki sairastanut ja itse olin vain saamaton vähän joka asiassa. Miehellä on keuhkokuume ja pojalla angiina. Kunpa nyt säästyisin itse niiltä taudeilta.

Viime viikolla jalan kanssa aloitettiin fysioterapia ja homma jatkuu kahdella käyntikerralla tälläkin viikolla. Kotiharjoitteita olen tehnyt ahkerasti. Kantapää on edelleen todella arka ja kipeäkin. Ortopedi soitti perjantaina enkä saanut lupaa mennä töihin. Matkaan siis taas joku päivä Helsinkiin ja magneettikuvaan. Toivon hartaasti, että kaikki olisi kunnossa ja jalka olisi vain arka käyttämättömyydestä.

Kotijumppaa, lähinnä vatsalihaksia olen tässä näiden viikkojen aikana harjoittanut ahkerasti kotosalla, mutta nyt on pari viimeistä viikkoa nekin jääneet. Ei vain ole kiinnostanut sahata samoja juttuja päivästä toiseen :( . No, eilen otin itseäni niskasta kiinni ja jumppailin, reisi-/peppuosastoa ja vatsaa. Tänäänkin on jo pikkutreeni tehty.

Armoton hinku olisi päästä treenaamaan! Jos edes uinti-/vesujuoksulupa heltiäisi, kassikin on valmiina :)

Treenikassi <3




lauantai 14. marraskuuta 2015

Kommentointi onnistuu nyt myös anonyyminä

Olen saanut palautetta, että blogiin ei voi kommentoida anonyyminä. Pitää kirjautua google+ tilin kautta tms. omalla nimellä. Olen nyt muokannut asetuksia niin, että kommentoinnin pitäisi onnistua nimettömänä, nimimerkillä tms.

Kiitos vinkistä! Otan mielelläni kommentteja vastaan :)

torstai 12. marraskuuta 2015

Mannapuuro

Luin joskus jostain, että puuroa suositellaan iltapalalla syötäväksi. Että se vaikuttaisi unen laatuun. Hyvällä tavalla siis. Tuleehan puuroa aina välillä iltaisin syötyä ja olen nyt on taas muutamana iltana puuroa nauttinut, enkä kyllä ole huomannut mitään eroa uneni laadussa.  Ihan yhtä hyvin olen nukkunut kuin niinäkin öinä, kun iltapalalla olen syönyt jotain muuta. Tänään keittelin mannapuuroa poikani toiveesta, se on meidän molempien lempparia.

Intouduin fiilistelemään myös joulua jouluteetä juoden :)

Keitän mannapuuron haudutuskattilassa, jolloin mannasuurimoita ei tarvita niin paljon kuin ohjeessa, kunhan vain on kärsivällisyyttä hauduttaa puuro valmiiksi. Ja puuro on toooodella hyvää ja pehmeää!

Mannapuuro

6 dl Eila laktoositonta kevytmaitojuomaa
4 dl Eila laktoositonta rasvatonta maitojuomaa
1 dl mannasuurimoita
n. 1 tl Pansuolaa

Laita maitojuomat haudutuskattilaan ja kun maito on kuumentunut, vispaa mannasuurimot joukkoon. Anna hautua kattilassa välillä sekoittaen, kunnes puuro on valmista. Mausta suolalla.

Ravintosisältö 56 kcal/100g.

Iltapala

300 g mannapuuroa
80 g mansikoita survottuna

2 dl teetä
1 tl hunajaa

Annos 225 kcal.

Mannapuuroa ja mansikkaa


tiistai 10. marraskuuta 2015

Savukalakeitto

Tein muuten eilen pitkästä aikaa savukalakeittoa. Nam, suosittelen!

Savukalakeitto

7 dl vettä
1/2 sipuli
merisuolaa
kokonaisia valko- ja maustepippureita (5-7 kpl kumpaakin laatua)

602 g kuorittua perunaa
247 g savustettua kirjolohifileetä
7 dl laktoositonta maitojuomaa 3% ("punaista maitoa")
18 g Oivariini vähäraisvaisempi

Laita kattilaan vesi ja mausteet sekä muutamaan palaan pilkottu (kuorittu) sipuli. Suolan kanssa kannattaa huomioida, että savukalassa on jo aika reilusti suolaa. Anna liemen kiehua sillä aikaa, kun kuorit ja pilkot perunat. Siivilöi liemi (pois pippurit ja sipuli) ja lisää perunat. Anna kiehua ja kun perunat ovat melkein kypsiä laita mukaan savukala. Keitä perunat kypsiksi. Lisää vielä joukkoon maito ja oivariini. Kiehauta. Lisää hienoksi silputtua tuoretta tilliä, jos haluat (voi ripotella myös vaikka vain omaan annokseen). Meillä tämä jää pois, koska nuorimmainen herroista ei tillistä tykkää :)

Ravintosisältö 62 kcal/100g.

Oma keittoannokseni painoi 500 g, 310 kcal.

Savukalakeitto

No, on tämä nyt kumma!

Piti jo eilen kirjoittaa viikonlopun kuulumisia, mutta tietokone temppuili jotain, niin jäi tähän aamuun tämä.

Viikonloppu vierähti mukavissa tunnelmissa perheen kanssa. Oli ihanaa olla hotellissa, ei tarvinnut miettiä pyykkäämistä, ruoanlaittoa tai siivoamista. Oltiin vain, naurettiin, touhuttiin yhdessä ja nautittiin.

Minilomalle lähtiessä päätin, että en sitten stressaa yhtään syömisistä. Lauantaina homma sujuikin ja vaikka vatsa oli aika pullollaan illalla, kun ravintolasta menimme huoneeseen, ei kuitenkaan ollut huono olo. Kävimme espanjalaistyylisessä ravintola Bodega Saludissa. Siellä on erittäin kattava salaattipöytä, joka pitää sisällään myös tuoreita hedelmiä ja juustoja. Yleensä otankin salaattipöydän niin alkuun kuin pääruoaksi kyseisessä ravintolassa. Lauantaina halusin vielä jotain lämmintä, niin tilasin lisäksi uuniperunan pippurikastikkeella. Jälkiruoaksi herkuttelin paahtovanukasta. Ruokajuoma pysyi vesilinjalla.

Sunnuntai olikin sitten eri asia. Ateriarytmistä ei ollut tietoakaan ja sen kyllä illalla tunsi nahoissaan (lähinnä vatsassa...). Hotellin aamupala oli ihana. Tuoreita hedelmiä, juustoja, rapeaa pekonia. Teetä, kahvia, leipää, leikkeleitä, kananmunaa. Puolen päivän aikaan menimme elokuviin, juuri lounasaikaan... Olisi vain minun pitänyt tajuta ottaa mukaan jotain muutakin kuin muutama pähkinä ja popcornia. Kun päästiin kotiin, oli nälkä sitten jo kova. Pistelin Atkinseja pahimpaan nälkään ja kun sain ruoan pöytään, söin paljon (tacoja ja ristikkoperunoita). Illalla vielä karjanpiirakoita ja juustoa. Olo olikin sitten kaikkea muuta kuin hyvä.

Vatsa oli niin turpea, kuin olisin ollut 7:llä kuulla raskaana. Vessassa sai rampata ja ilmaa oli kuin isossa vappupallossa. Nukkumaan mennessä teki pahaa ja nukuin todella huonosti. Siinä sängyssä kieriskellessä mietin, että mikäs järki tässäkin taas oli. Että on se kumma, pitkä ei ole muisti. Saman viikon maanantaina kun on vetänyt kunnon överit, niin viikon lopussa ryvetään samassa jamassa. Tällaista se kai on alkoholisteillakin.

Vaikka sunnuntaina ei nyt ihan mättölinjalla menty, ei kyllä terveelliselläkään. Viikolla olin saanut oloni ihanasti tasaantumaan, niin pilasin sen sitten taas.

Eilen olin kevyellä linjalla ja tänään olo vaikuttaa jo onneksi melko normilta. Luvassa on nyt useampana tulevana viikonloppuna peräkkäin syntymäpäiväjuhlia, joten tein päätöksen. Jätän herkut niissä(kin) väliin, ainakin makeat. Voin ottaa palan suolaista piirakkaa tai olla ottamatta. Joulukin on tulossa ja yksi suurimmista herkuistani ovat joulutortut. Tiedän, että niitä tulee menemään useampi ennen kuin jouluun päästään. Jos jossain näistä tulevista juhlista on niitä tarjolla, annan itselleni luvan ottaa yhden, en koko vadillista. Tai jätän ottamatta, jos luottoa itselle ei niin paljon löydy.

Yleensä käyn vaa'alla maantaisin, mutta eilen ei kyllä tehnyt aamulla mieli sille astua... Jos sitten viikon lopulla uusi yritys.

Vaaka, välillä se pahin paholaiseni.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Hyviä uutisia, opetellaan kävelemään!

Eilen sitten kantapää kuvattiin ja olin ortopedillä. Sain hyviä uutisia, murtuma on parantunut, jes! Eri asia olikin sitten, kun piti koittaa astua jalalle. Oli niin per#¤*een kipeä! En olisi uskonut, että sattuu niin paljon. Tosin olin aivan innoissani, kun lääkäristä lähdin, todellisuus iski vasta kotona. Liikun aivan etanavauhtia, koska jalkaa pitää nyt totuttaa astumiseen, mutta sattuu niin vietävästi. Nilkka ei taivu ja kantapäällä uskaltaa vain hipaista lattiaa. Minä olen aikamoinen hätähousu ja oletan, että kaikki tapahtuu nopeaan tahtiin... Eipä silti, sen kyllä tämä murtuman paraneminen opetti, että kaikki ei vain tapahdu nopeasti ja kipsi jalassa jouduin opettelemaan myös itse hidastamaan tahtia.

Olen kuitenkin todella iloinen, että pääsin kipsistä eroon. Toivon, että jalka lähtee kuntoutumaan päivä päivältä. Viikon kirjoitti lisää sairauslomaa. Ensi viikolla olisi tarkoitus aloittaa fysioterapia ja jalalle saa nyt varata niin paljon kuin vain pystyy. Ortopedi soittaa viikon päästä ja sitten katsotaan miten on lähtenyt sujumaan. Kantakalvo oli vielä todella arka ja hieman turvonnutkin, joten viikon päästä arvioidaan, miten edetään. Pääsenkö töihin vai pitääkö jalka magneettikuvata ja sairauslomaa jatkaa.

Kyselin eilen heti innoissani, milloin saan aloittaa vaikka uimisen. Ortopedi toppuutteli ja sanoi, että nyt malttia, keskustellaan siitä asiasta sitten viikon päästä, jos jalka on lähtenyt toipumaan. Sanoi kyllä minulle, että tämä on pitkä prosessi, ennen kuin jalka on kunnossa. Kuntoutuksen pitää tapahtua rauhallisesti, jotta vältytään sitten muita vaivoilta. No, en kyllä todellakaan halua itselleni enää yhtään vaivaa lisää, maltti on siis valttia.

Olen tässä miettinyt, että koska olen ollut jo reilun 3 kk nyt harrastamatta liikuntaa, tuleekohan minusta sohvaperuna :) Vaikka kaipuu liikunnan pariin on koko ajan kova, onkohan todellisuus karumpi, kun sen aika on? Käykö niin, että sohva vetää työpäivän jälkeen enemmän puoleensa ja on helppo keksiä mitä erilaisempia tekosyitä, jotta sinne voi vain upota eikä tarvitse lähteä lenkille?

Me lähdemme tänään koko perhe ansaitulle minilomalle. Matkataan hotelliin yöksi, illalla hyvään ravintolaan syömään ja nautitaan perheen kesken <3


Ihanaa, jalat ilman kipsiä!

perjantai 6. marraskuuta 2015

Tänään lääkäriin

Lähden tässä aamupäivällä Helsinkiin kuviin ja lääkäriin tämän jalan kanssa. Voi kun toivon, että uutiset ovat hyviä. Olen nyt ollut kotona 13 viikkoa...

Olin aika toiveikas jo muutama viikko sitten, mutta kun kaaduin kaupassa, on fiilikset olleet vähän ristiriitaiset. Toivon parasta, pelkään parasta.

Eväät pakkasin mukaan. Päivälliseksi toivon mukaan kotiin.

Välipala 1

13 g cashewpähkinöitä
13 g maapähkinää
25 g kuivattuja karpaloita

Annos 160 kcal.

Ostin nyt ensimmäisen kerran luomu, kuivattuja karpaloita (Green-All-Natural). Kaloreita vain 46 kcal/100 g. Rainbown vastaavassa tuotteessa 342 kcal/100 g. Aika huima ero!! Mausta nyt puhumattakaan.

Välipala 2

1 pikari Eila Kreikkalainen jogurtti, sitruuna

Annos 195 kcal.

Lounas

Tekaisin tällaisen "sekasotkun", keräsin mukaan mitä jääkaapista löytyi, mikälie bataatti-pasta-juusto-salaatti :)

192 g kuorittua bataattia
10 g oliiviöljyä
mausteita

30 g täysjyvä fusillia
41 g vuohenjuustoa, kevyt
17 g Patros leich-fetaa
10 g punasipulia
1 keitetty kananmuna

Bataatin valmistusohjeen uunissa löydät täältä.
Keitä fusilli kypsäksi.
Sekoita kypsät ja jäähtyneet fusillit sekä bataatit, juustot ja silputtu punasipuli keskenään. Lisäksi yksi keitetty kananmuna.

Annos 531 kcal.

Näillä eväillä kohti Helsinkiä, takasin toivottavasti ilman kipsiä!


torstai 5. marraskuuta 2015

Paino, se tulenarka aihe

Mediassa kohistiin kovasti viime viikolla tv:ssä esitetystä ohjelmasta "Yökylässä Maria Veitola", jaksosta jossa Maria kyläilee Risto-Matti Ratian luona ja vaimonsa Anu Saagim arvostelee aika rankalla kädellä vieraan ulkonäköä. Oli sitten "pakko" katsoa jakso Katsomon kautta.  Huh, huh, olipa se. Minusta oli aivan käsittämätöntä, miten Anu Saagim arvosteli Maria Veitolaa ohjelmassa. Ei vain ne sanat, vaan se tapa. Se oli ivallinen eikä sitä voi mitenkään puolustella. Vaikka kuinka olisi ihminen, joka sanoo asiat suoraan, kyllä sentään käytöstavat pitää olla!

Kilot/paino, selluliitti, läski. Pienet rinnat, iso perse. Ei ole minulle todellakaan helppo aihe. Jos itse joutuisin tuollaisen ryöpytyksen kohteeksi, olisi itsetuntoni rippeet iäksi mennyttä. Välillä mietin kovastikin, että mitä ihmiset ajattelevat minusta, välillä taas on aivan sama, mitä ajatellaan.

Minulle painosta puhuminen on vaikeaa ja jos esim. lääkärissä kysytään painoa, saatikka pyydetään nousemaan vaa'alle, olen vaivautunut. Vaikka se vaa'an lukema onkin nykyään ihan ok ja minut hoikaksi luokitellaan, en näe itseäni sellaisena. Paksut reidet, iso takapuoli. Ne minä peilistä näen. Ei auta muiden sanomiset. Mistä sekin johtuu, että jonain päivänä peilikuva voi miellyttää, joskus taas olla ok ja kolmantena sitten ällöttää?

Meillä jokaisella on omat mielikuvamme, minkä näköinen/-kokoinen ihminen silmää miellyttää ja millainen itse haluaa olla. Olen aika pitkä, 172 cm ja vaikka nuorena olen ollut todella hoikka, olisin aina halunnut olla sellainen pieni ja siro. Ehkä se ajatus kytee edelleen jossain ja tavoittelen jotain, mitä en voi saavuttaa. Minulle lausuttu parempi kohteliaisuus on, jos joku sanoo, että "oletpas sinä laiha", kuin että "näytät hyvältä".

Eihän minun elämäni tietenkään pyöri vain painoni ympärillä, mutta kyllä se vahvasti arjessa mukana on. Kun ruokailut rullaavat, liikuntaa on riittävästi, uni maittaa, olo on kevyt ja puntari näyttää miellyttävää lukemaa, olen energinen enkä stressaakaan pienistä. Toki hyvään oloon vaikuttaa monta muutakin tekijää, kuten tunnelmat kotona, läheisillä kaikki on hyvin, työssä on mukavaa jne.

Kaikista näistä ajatuksista huolimatta tunnen olevani elämäni kunnossa! Olen tyytyväisempi itseeni kuin koskaan, fyysinen kuntoni on ollut parhaalla tasolla ikinä elämässäni. 15 vuotta sitten en olisi ikinä uskonut nauttivani liikunnasta ja saavani siitä sellaista euforista oloa, jota se minulle tuottaa. Nautin todella terveellisestä elämäntavastani ja vartaloonikin olen tyytyväisin sitten teini-iän. Joten eivät nämä asiat niin huonosti ole. Think positive :)!



 





Bataattisosekeitto

Kevyellä linjalla mennään :) Tämä keitto on ehdottomasti yksi suosikeistani. Helppo ja nopea tehdä sekä hyvä eväskeitto vaikka töihin.

Tänään valmistin keiton ainoastaan keitinliemeen ja mukana oli myös porkkanaa sekä perunaa. Joskus valmistan keiton pelkästä bataatista ja välillä lorautan sekaan soseutusvaiheessa ruokakermaa. Nyt pilkoin päälle lisäksi muutaman palan vuohenjuustoa.

Bataattisosekeitto

244 g bataattia (kuorittu)
32 g porkkanaa (kuorittu)
61 g perunaa (kuorittu)
0,5 kpl luomu kasvisliemikuutio
5 dl vettä
Pasta Basilico-mausteseosta

Kuori ja pilko juurekset kattilaan. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio, keitä kypsäksi. Soseuta sauvasekoittimella ja mausta.

Keitto 252 kcal.

Lisäksi tässä 33 g vuohenjuustoa (kevyt) ja juotavaksi 2 dl Eila laktoositonta, rasvatonta maitojuomaa sekä 5 dl vettä.

Lounas yht. 367 kcal.

Bataattisosekeitto




Annos kcal.

Vesi vanhin voitehista

Juon aika paljon vettä päivisin, 2,5-3 litraa. Jos jostain syystä määrä jää huomattavasti pienemmäksi, on olo turvonnut ja väsynyt. Pääkin saattaa olla kipeänä. Silloin taas kun olen syönyt jotain raskasta tai syöminen on karannut käsistä (kuten esim. nyt maanantaina kävi...), juon erityisen paljon vettä. Joskus myös pelkällä veden juonnilla saan esim. naposteluhimoa helpotettua.

Jos pelkän veden juonti tuntuu hankalalta, kannattaa lisätä joukkoon vaikka sitruunan tai limen viipaleita, hedelmiä tai marjoja. Jäiset marjat toimivat mukavasti jääpaloina, pitävät veden raikkaan viileänä pitkään ja antavat lisäksi makua. Pakastaa voi myös hedelmiä, vaikka mandariinin paloja jolloin ne toimivat samalla tavalla kuin jäiset marjat, jos haluaa viilennystä juomaan.

Liikuntapäivinä juon tietenkin vielä enemmän ja itse vannon kyllä mielummin veden nimeen kuin jonkin valmiin urheilujuoman, jotka pitävät sisällään paljon lisäaineita ja turhia kaloreitakin.

Hanki kiva pullo, se voi kummasti kannustaa juomaan ja samalla saat kätevästi mitattua päivän mittaan juotua vesimäärää.  Olen saanut eräältä hyvältä ystävältäni tämän (alla kuvassa) vesipullon Ystävänpäivälahjaksi ja tämä on kyllä ihanin vesipullo mitä minulla on koskaan ollut! Se kulkeekin aina mukanani =)

Raikasta päivää!







keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Kanasalaattia

Tapasin tänään ystäväni lounaan merkeissä. Olemme samassa työpaikassa, hän vain on hoitovapaalla tällä hetkellä.

Työpisteemme muutti vuosi sitten ja edellisessä paikassa oli alakerrassa huoltoasema, Tammelan Hovi. Siellä on yksi parhaimmista kanasalaateista ikinä. Suosittelen kokeilemaan, jos Tampereella asustaa tai tällä suunnalla poikkeaa. Päätimme mennä "verestämään muistoja", makuhermoja ainakin.

Salaatti oli vähintään niin hyvä kuin muistimmekin. Nappasin siitä valokuvan ja kehtasinpa kysellä majoneesin rasvapitoisuuttakin. Lounasruuhka oli sen verran kova, että tarkempia tietoja en viitsinyt kysellä, joten laskin arviolta salaatin ravintosisältöä kotosalla. Saatavana olisi ollut kevytmajoneesiakin, mutta tässä oli nyt sitä tuhdinta mallia. Kaikkea majoneesia en syönyt, arvioin, että noin 1 rkl siitä meni.

Ravintolassa leivotaan itse joka päivä peruna-ohrarieskoja ja myös ne ovat todella hyviä. Niitäkin on ollut ikävä :) Salaattiannoksessa niitä on onneksi yksi.

Arvelin salaatin sisältäneen:

60 g jäävuorisalaattia
1 kpl tomaatti
1 dl kurkkua
1,5 dl paistettua broileria
100 g persikkakuutioita sokeriliemessä
20 g currymajoneesia
1 kpl (n.73 g) perunarieska

Annoksen kcal olisi tämän laskelman mukaan 460. Taidan joku päivä poiketa rauhallisempana hetken, hakea salaatin ja ihan mielenkiinnosta vielä kysellä tarkempia määriä.

Hyvä ruoka, parempi seura <3


Tammelan Hovin Kanasalaatti

tiistai 3. marraskuuta 2015

Raskas olo, kevyt startti

Eilinen meni siis miten meni. Nyt voin todeta, että mitään herkkuja ei tee mieli, todellakaan.

Onkohan se, että menen pitkiä aikoja ilman herkkuja syy siihen, että kun sitten sorrun, menee homma aivan överiksi? Voihan se olla niin, mutta jos en pidä totaalitaukoa, menee herkkuja sitten päivittäin isoja määriä. Eipä oikein hyvä juttu sekään. Kun en osaa sitä yhtä ottaa...

Aamulla vatsa oli edelleen ihan täynnä ja olo niin turpea, että ei meinannut aamupalakaan maistua. Päätin kuitenkin syödä aamupalan  (Basic breakfast, 290 kcal)  normaalisti, jotta ei aamupäivällä sitten nälkä yllätä. Tosin tuskin muffinit, dominot tai kumppanit minua nyt luokseen kutsuvat, sen verran ällöttää jo pelkkä ajatuskin niistä.

Tänään teki mieli kaikkea kevyttä ja raikasta. Lounaaksi tein itselleni Feta-salaattia, koska mikään lämmin ei oikein maistunut.

Feta-salaatti

50 g salaattia
70 g kurkkua
115 g tomaattia
50 g paprikaa
30 g punasipulia
100 g Patros leicht- fetajuustoa

Juotavaksi 6 dl vettä.

Annos 284 kcal.

Feta-salaatti


Välipalalla napsin aamupäivällä jäisiä mansikoita 170 g (73 kcal) ja iltapäivällä surrautin Mansikka-banaaniherkun (143 kcal). Molemmilla välipaloilla kuppi maitokahvia (2 dl kahvia + 1 dl laktoositonta, rasvatonta maitojuomaa).

Aamupäivän välipala yht. 104 kcal.
Iltapäivän välipala yht. 174 kcal.

Päivälliseksi pyysin miestäni tuomaan kaupasta grillatun, kokonaisen kanan ja siihen kylkeen salaattia. Pojille keitin lisäksi risottoriisiä. Itselleni ei se(kään) vielä maistunut.

Salaattia ja grillattua broileria

26 g salaattia
45 g kurkkua
130 g tomaattia
51 g paprikaa
23 g säilykepersikkaa (omassa mehussa)
33 g Patros leicht- fetajuustoa

125 g grillattua broileria

50 g kermaviiliä 3,5%
currya
karppisokeria

Juotavaksi 6 dl vettä.

Annos 385 kcal.

Salaattia ja grillattua broileria


Iltapalalla jatkui kevyt linja. Mansikkajäätelöstä muunneltu pirtelö:

1 dl Alpro mantelimaitoa (unsweetened)
123 g mansikkaa (sulatettu)
15 g heraproteeiinia
52 g pakastettua banaania

Kaikki blenderissä sekaisin. Pirtelö 166 kcal.

Lisäksi 1 siivu Wasa fiber balance-näkkileipää, 3 g oivariinia (vähärasvaisempi) ja 1 keitetty kananmuna.

Iltapala yht. 296 kcal.

Iltapala
 
Koko päivän kokonaisenergia 1.533 kcal.

Nyt petiin, mieli on jo paljon parempi ja pirteämpi (kevyemmästä ei sentään voi vielä puhua ;).

maanantai 2. marraskuuta 2015

Mättö-maanantai

Eihän tästä hommasta tule yhtään mitään... Päätin jo aamulla, että antaa mennä sitten. Vedän kunnon överit tänään, jospa sitten loppuisi taas hetkeksi nämä mieliteot ja jatkuva napsiminen.

Aamulla tempaisin Domino-keksiä jo ennen aamupalaa. Enpä muista, että olisin aikoihin tällä meiningillä startannut päivään, ainakaan tämän vuoden puolella. Tänään juhlittiin pienimuotoisesti pojan nimppareita ja aamupäivällä leivoin sitten suklaamuffineja, sankarin lemppareita.  Tuli siinä syötyä taikinaa ja kuorrutetta ihan mukavasti. Tai itseasiassa niistä tuli tällä kertaa cup cakeja, koska muffinivuoat olivatkin loppu. Voin kertoa, että päivän aikana tuli useampi cup cake popsittua. Ja aurajuustoa + Annaksen pipareita. Ja pähkinöitä. Ja ruissipsejä. Ja voileipäkeksejä. Yksi mehujäätelökin meni jossain välissä. Ja niitä Dominoita....

Illalla vielä leivoin jauhelihapizzaa, täysjyväversiona sentään.

Olo on nyt hirveä, ei todellakaan mikään voittajafiilis :( . Säälittävää ja sairasta, eikö? Joskus pohdin, onkohan kenelläkään muulla tällaista...  Mutta nyt kun muija on taas niin täynnä kaikkea, odotan jo huomista, jotta "saan" palata terveellisen elämäni pariin!



sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Mansikkajäätelö

Herkuttelin tuossa välipalalla itsetehdyllä mansikkajäätelöllä. Rehellisesti sanottuna, tämä on kyllä mielestäni parempaa kuin kaupan jäätelö ja sisältää paljon vähemmän sokeria sekä kaloreita (ravintosisältö 70 kcal/100g). Kannattaa myös kokeilla Mansikka-banaaniherkkua, joka on enemmän sorbettimainen.

Mansikkajäätelö

80 g pakastettua banaania
18 g (1 mitta) Whey100- vanilja heraproteiinijauhetta
100 g jäisiä mansikoita
1,5 dl Alpro mantelimaitoa (makeuttamaton)

Kaikki vain blenderissä sekaisin, kunnes seos on tasainen.

Annos 197 kcal.

Mansikkapirtelön tästä saat, kun laitat mantelimaitoa 2 dl. Tuoreet mansikat voi lisätä joukkoon sellaisenaan, mutta jos käytät pakastemarjaa, ei kannata antaa marjojen sulaa ihan kokonaan.

Mansikkajäätelö


Hyvä vinkki pakastamiseen on, että leikkaa banaanit paloiksi, asettele leivinpaperin päälle erikseen ja laita pakkaseen. Kun ovat jäätyneet, palat voi kerätä rasiaan, jos haluaa. Mikäli banaanit viipaloi suoraan esim. rasiaan, tarttuvat ne toisiinsa ja jäätyvät ne yhdeksi kökkäreeksi, josta niitä sitten joutuu nuijimaan irti.

Atkinsin herkut testattu!

Perjantai menikin ihan ok. Päivällä kävin työkavereita moikkaamassa ja lounastettiin työpaikan ravintolassa. Ruokapäiväkirjaan arvioin "isolla kädellä" syödyn lounaan eli en ainakaan alakanttiin laskenut :). Illalla sorruin pieneen, mini sipsipussiin, mutta silti päivän energiat pystyivät kurissa.

Eilen lähdettiin sitten Helsinkiin lounaan jälkeen. Lounas kotona ja välipalaa mukaan. Olen kuin pikku lapsi, aloin rouskuttaa evästä jo ennen kuin auto kaarsi pois pihasta :). Takaisin kotia kohti lähdettiin kuuden jälkeen ja pysähdyttiin huoltamolle syömään. Nälkä olikin sitten jo megalomaaninen.. Otin kanasalaatin (jonka kaloreiksi ravintola ilmoitti 234 kcal), joka olikin yllättävän hyvä. Lisäksi tempasin sitten ISOn annoksen ranskalaisia eli aika syteen ja saveen meni se homma. Olin edelleen ihan täynnä, kun saavuimme kotiin, mutta silti suuntasin kaapille viikolla saapuneiden Atkins-herkkujen kimppuun. Eli eilisiä syömisiä ei sitten laskettu...

Kaikkia herkkuja tuli maistettua. Lounaan jälkeen testasin jo nuo candyt ja illalla sitten loput. Kaikki olivat superhyviä! Nuo candy-pussit ovat aika kivoja, pieni pussi, mutta yllättävän paljon syötävää. Peanut Butter Cups oli taas aika tuhtia tavaraa. Ykköspaikalle yltäisi varmaankin Chocolate Hazelnut Bar-patukat.

Saapa nähdä kuinka kauan nuo tuolla kaapissa säilyvät. Tuskin ehtii parasta ennen-päiväys umpeutua ;-).


Atkins Chocolate Candies

Atkins Chocolate Hazelnut Bar

Atkins Peanut Butter Cups


torstai 29. lokakuuta 2015

Pitkä päivä

Päivä sujui loppupeleissä ihan mallikkaasti, sain kuin sainkin pidettyä itseni kaidalla tiellä. Mieli oli kuitenkin vähän maassa viime päivien säätöjen takia. Nyt pitäisi kyllä tsempata, jotta miesväki ei joudu niin kovalle koetukselle minun tuittuiluni takia :( .

Itsetutkiskelun tuloksena on minun myönnettävä, että minulla mielenlaatu on ihan suorassa suhteessa tuohon syömiseen. Kun peli leviää käsiin, ottaa se niin paljon päähän ja siinä sitten "sivulliset" joutuvat pahaa oloani kärsimään. Täytyy vain ihmetellä, miten mahtava voima ruoalla voi olla, kun ihminen tieten tahtoen pistää sillä överiksi vaikka tietää sen vaikuttavan negatiivisesti niin moneen asiaan.

Koville on kyllä ottanut tämä tsemppaaminen. Mielitekoja on ollut oikeastaan koko päivän. Jotenkin en vain ole siinä 100% päättäväisyydessä. Se on yleensä helppoa silloin, kun mässäily on mennyt ihan överiksi. Silloin sitä on jotenkin niin täynnä kaikkea, että paluu arkeen on helpotus.

Yritän nyt taistella, jotta ei ihan hulvattomaksi homma menisi. Yhden päivän parannus ei vain minulla ollenkaan vielä takaa, että olisin selvillä vesillä. Nyt olisi vain kiva pysyä terveellisellä linjalla. Reilun viikon päästä juhlimme mieheni syntymäpäivää sekä Isänpäiväää ja menemme koko perhe minilomalle, hotelliin yöksi sekä ravintolaan syömään. Haasteita matkalla sinne on kyllä luvassa. Huomenna poikkean töissä lounaalla ja lauantaina matka Helsinkiin, jolloin ruokailu tapahtuu matkalla jossain... Sekä ensi viikolla vielä pojan nimipäivät, jolloin ajattelin leipoa hänelle yllätykseksi suklaamuffineja, ovat hänen lempileivonnaisia <3

Tänään päivä meni ihan perusseteillä sekä kunnon kokoisilla annoksilla, jotta nälkä (=mieliteko) ei pääse niin helposti yllättämään. Lounaaksi paistettua jauhelihaa, täysjyväriisiä ja salaattia (356 kcal) ja päivälliseksi keitettyjä perunoita ja porkkanoita, nakkikastiketta sekä maustekurkkua + 2 dl rasvatonta, laktoositonta maitojuomaa (311 kcal). Päivän kokonaisenergia oli 1.676 kcal.

Nyt hyvällä mielellä nukkumaan.

                       Lounas                          &                 Päivällinen                         



 



Pakettipostia

Eilen saapui odotettu paketti iHerbiltä Jenkeistä. Olen jo muutaman vuoden tilannut vitamiinit sieltä kahta lukuun ottamatta ja jonkin aikaa sitten huomasin, että siellä on myös iso valikoima Atkinsin tuotteita. Niitä olen nyt tilannut muutaman kerran maisteluun. Jostain luin joskus, että Atkinsilla on myös jokin minttu-suklaapatukka. Kuulemma aivan pätkiksen makuinen... Sitä olen yrittänyt metsästää, mutta en ole vielä löytänyt. Ei ole iHerbinkään valikoimissa. Vinkatkaa, jos joku tietää mistä sitä saisi :)

Tällä kertaa paketissa oli magnesiumia, d-vitamiinia ja näitä herkkuja. Magnesiumit ovat uusia, tätä merkkiä en olekaan aiemmin syönyt. D3-vitamiinia käytän läpi vuoden, talvisin tuhdimmalla voimakkuudella (5,000 iu) ja keväällä sitten auringon valon lisääntyessä kevennän (2,400 iu). D-vitamiinin ostan aina soft gelinä eli öljyyn säilöttyjä kapseleita. Tutkimusten mukaan vitamiini imeytyy paremmin niistä. Nyt paketissa oli siis "talvipakkaus".

Kerron sitten, minkä makuisia herkut ovat, kun niitä maistelen!

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Hermoilua ja lipsuntaa

Sunnuntaina se sitten tapahtui; liukastuin näillä hemmetin kyynärsauvoilla kaupassa ja siinä rytäkässä kolautin kipsissä olevan jalan aika pamauksella lattiaan. Jalka on nyt ollut sen jälkeen kipeänä, mutta ortopedi oli sitä mieltä, että ensi viikon perjantaina nähdään sovitusti, tapaamista ei tarvitse aikaistaa. Toivon todella, että takapakkia paranemisen kanssa ei tullut...

Kun ensi viikko lasketaan mukaan, olen ollut kotona 13 viikkoa. Ja todellakin, kirjaimellisesti melkeinpä koko ajan kotona, sillä koska jalalle ei saa varata, on kaikki liikkuminen ja touhuaminen aika hankalaa. Näihin viikkoihin on kyllä kuulunut tunteita laidasta laitaan. Välillä aika on kulunut ihan mukavasti, välillä on ollut hammasten kiristystä ja välillä sitten suoranaista potutusta. Tällä hetkellä tuo potutus on potenssiin kymmenen...

Sunnuntai meni kuitenkin syömisten osalta vielä ihan mukavasti. Poikkesimme anoppilassa ja siellä en sortunut, mikä oli jo saavutus sinänsä. Kaatumisen jälkeen sitten illalla alkoikin mielitekojen vastaan taisteleminen. En todellakaan tiedä, onko hormonikierrossani "se aika kuukaudesta", syntyivätkö nuo mieliteot harmituksen myötä vai mistä tässä nyt taas kerran on kyse.

Sen olen itsestäni oppinut, että kun jokin asia menee totaalisesti pieleen, kunnon stressiä pukkaa tai hermo on muuten vain kireällä, haluan syötävää ja mielitekoja vastaan taisteleminen on yleensä täydellisen epätoivoista. Voihan toki olla niinkin, että itse kehittelen stressini ihan vain sen takia, että saan syyn sortua... En tiedä. Saattaa nämä mieliteot osaltaan mennä "naisellisen kuukierron" mukaan. En osaa sanoa.

No, on "syy" mikä tahansa, maanantai iltana aloin sitten lipsumaan. En pahasti, mutta napostelun puolelle se heitti. Meni lähinnä pähkinöitä ja juustoa. Eilen pistelin sitten jo aika isoja annoksia, ruokailurytmi repsahti ja napostelu jatkui. Pähkinöitä, juustoa, Atkins-patukkaa, mehujäätelöä. Tänään homma onkin sitten lähtenyt ihan lapasesta... Aamu alkoi Basic breakfastilla ja aamupalan jälkeen lähdin bussilla asioilla käymään. Poikkesin kahvilassa korvapuustilla. Kaupasta tarttui mukaan iso pussillinen kaneli-manteleita (nämä ovatkin niitä "rajamailla" olevia tämän minun karkittoman elämäni kanssa. Tiedän, sisältävät suklaata, mutta näitä olen itselleni sallinut silloin tällöin/pari kertaa vuodessa. Voi olla, että pitää lisätä kiellettyjen listalle, jos en osaa käyttäytyä...). Kotona jatkui; mehujäätelöä, Atkins-patukkaa, leipää ja juustoa, juustoa ja leipää. Lounas ja välipala jäivät kokonaan väliin. Päivällisen tekoon en sitten juuri jaksanut panostaa, niin "nautimme" keitettyä täysjyvämakaronia ja jauhelihakastiketta. Kastike syntyi pikana eilen paistetusta jauhelihasta. Ei siinä kaloreita laskettu eikä salaattia lautasella näkynyt... Iltapalana menikin sitten useampi pala leipää, kunnolla voita ja sitä juustoa, juustoa, juustoa.

Tuntuu, että olen ollut muutenkin aika saamaton tässä viime aikoina, vaikka aikaa kyllä olisi ollut. En vain ole saanut tartuttua toimeen missään asiassa. Useammille hommille on tietenkin tällä hetkellä fyysiset esteet, mutta montaa hommaa olen siirtänyt seuraavalle päivälle ja taas seuraavalle jne., mikä ei ole ollenkaan tapaistani. Sanonkin usein miehelleni, että "älä jätä seuraavaan päivään mitään, minkä voit tehdä tänään". Enpä ole juuri omaa mottoani tässä noudattanut. Sain päivällä sitten onneksi kunnon virtapiikin ja pesasin kaikki kodin ikkunat ja loput keittiön kaapeista, mitä en ole näinä viikkoina saanut siivottua. Homman suoritettuani tunsin itseni edes pikkuisen paremmaksi ihmiseksi.

En tiedä kummasta mieli on enemmän maassa ja ärsytyskynnys korkea, tämän jalan takia vai näiden lähipäivien syömisten suhteen. Ehkäpä molemmat ruokkivat toisiaan. Joka tapauksessa ällötän taas itseäni eikä peiliin voi katsoa. Tuntuu, että reidet ovat levinneet, vatsa pömpöttää ja selluliittia on joka paikassa. Toivoisin, että itse osaisin olla itselleni armollisempi. Nyt en osaa enkä pysty.

Eivät nämä päivät kuitenkaan sieltä pahimmasta päästä olleet, jotain se on sekin. Huomenna on päivä uusi, yritän tsempata.

Hyvää yötä <3



maanantai 26. lokakuuta 2015

Basic breakfast

Kuten aiemminkin olen kertonut, päiväni starttaavat lähes poikkeuksetta käyntiin aamupuuron kera. Yleensä puuro onkin kaurapuuroa, variaatio/hiutaleet vain muuttuvat, kun kiintiö kyseistä satsia tulee täyteen.

Kun löydän jonkun maistuvan tuotteen tai ruoan, saatan syödä sitä pitkän aikaa vaikka joka päivä, kunnes tuntuu, että palakaan ei mene enää alas :). Puurojen suhteen esim. yhdessä vaiheessa söin varmaan kaksi vuotta lähes joka aamu Nallen Kaura&Ruis-puuroa, nyttemmin olen pitänyt siitä hieman taukoa... Jossain vaiheessa taas laitoin puuroon lisäksi raejuustoa, nyt sen(kin) osalta kiintiö on tullut täyteen. 

Fazerin Alku-puuroista on noussut muutama suosikki ja tällä hetkellä perusaamupuurona on toiminut useamman kuukauden ajan sekoitus, jonka teen sekoittamalla 1 pkt Alku Sadonkorjuu-, 1 pkt Alku Vadelma- ja 1 pkt Nalle KuntoKaura-hiutaleita keskenään.

Meillä ei kukaan muu syö aamuisin puuroa ja olen sen verran laiska, että teen itselleni puuron mikrossa. Kaurapuurot nautin joko marjojen, itse tehdyn omenasoseen (resepti täällä) tai mehukeiton kanssa.

Tämä aurinkoinen viikko lähti käyntiin tällä perusaamupalalla.

Basic breakfast

9 dl vettä + vitamiinit
2 dl vihreää teetä
1 tl hunajaa

1 dl puurohiutale-sekoitusta
2,5 dl vettä
70 g omenasosetta

1 keitetty kananmuna

Aamupala 290 kcal.

Basic breakfast


P.S. Koska olen fanaattinen kaloreiden laskija, lasken puuron kalorit Alku Sadonkorjuupuuron ravintosisällön mukaan, sillä en ole laskenut tekemäni sekoituksen kcal määrää. Sadonkorjuupuuro kun on kaloripitoisin näistä kolmesta, niin ei mene laskelmat ainakaan alakanttiin...

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Buenos Nachos!

Eilen herkuteltiin päivällisellä tex-mex ruokaa.

Jauheliha nachos

55 g Santa Maria Nacho Chips
32 g Santa Maria Pineapple Salsaa
53g tacomaustettua, paistettua jauhelihaa 10%
15 g punasipulia
56 g Old El Paso Cheddar Dip Mix-pussista valmistettua juustokastiketta
20 g Olterman 17%-juustoraastetta

Levitä nachot lautaselle. Lisää päälle salsakastiketta, punasipulia ja paistettua jauhelihaa. Päälle juustokastiketta ja pinnalle juustoraastetta. Annos mikrossa 2 min.

Lisäksi
35 g salaattia
120 g tomaattia
25 g Eila Creme fraiché 18%

5 dl vettä
5 dl Coca Cola light

Annos 520 kcal.


Jauheliha nachos


perjantai 23. lokakuuta 2015

Ruokapäiväkirja 23.10.2015

Olin eilen illalla rock-konsertissa. Hieman jännitti, sillä pelkäsin jonkun tönäisevän minua, jolloin joutuisin ottamaan kipeällä, kipsissä olevalla jalalla tukea lattiasta. Onneksi näin ei käynyt ja keikka oli loistava!

Olin liikenteessä bussilla, koska en voi ajaa autoa tällä kipsatulla jalalla. Kotiin tulin hieman klo 23 jälkeen. Ripeä suihku ja petiin. Iltapalakin jäi siinä väliin eikä uni heti tahtonut tulla. Aamulla vatsa sitten kurnikin kovaan ääneen.

Aamulla ja aamupäivällä olo oli kuin krapulassa. Pisaraakaan alkoholia en nauttinut, joten lienee johtunut siitä, että menin nukkumaan normaalia myöhemmin ja yöunet olivat hieman lyhyemmät. Tässä iässä sitä jo huomaa, mikä merkitys unella on. Nuorempana sitä jaksoi aivan eri tavalla, vaikka olisi hillunut aamuyöhön asti tuoppi kourassa.

Ajattelin nyt jakaa tämän päivän ruokapäiväkirjani. Päivän kokonaisenergia jäi jostain syystä aika alhaiseksi, vaikka olen kyllä ahkerasti syönyt eikä annoksetkaan mielestäni pieniä ole olleet. Aamupäivän välipala jäi tänään väliin, koska aamupala oli normaalia myöhemmin, se selittänee osaltaan vajetta. Nälkäkään ei ole tänään yllättänyt.

Nyt kun olen ollut tämä kipsi jalassa kotona ja liikkuminen on todella minimissä, olen koittanut pitää päivän kalorit 1.650 tietämissä, kerran/pari viikossa siinä 1.800 kcal. Lipsumispäivinä ne ovatkin sitten aivan eri luokkaa...

Tämän päivän kokonaisenergia 1.466 kcal.


Aamupala klo 9

9 dl vettä + vitamiinit
2 dl vihreää teetä
1 tl hunajaa

450 g Graham-mustikkapuuroa, ohje tästä
30 g pensasmustikoita

Aamupala 279 kcal.

Graham-mustikkapuuro



Lounas klo 11.30

5 dl vettä
2 dl Eila laktoositonta, rasvatonta maitojuomaa

25 g salaattia
105 g tomaattia
83 g kurkkua
56 g cantaloupemelonia

135 g keitettyä Sportti täysjyväspaghettia
135 g jauhelihakastiketta
6 g Parmigiano Reggiano parmesanjuustoa

Lounas 354 kcal.

Lounas



Välipala klo 14.30

3 dl vettä
2 dl kahvia
1 dl Eila laktoositonta, rasvatonta maitojuomaa

Hedelmä-marjasalaattia
Sis.
88 g banaania
70 g päärynää
82 g cantaloupemelonia
100 g verigreippiä
61 g vadelmia

Välipala 199 kcal.


Hedelmä-marjasalaatti, välipala


Päivällinen klo 17

5 dl vettä
2 dl Eila laktoositonta, rasvatonta maitojuomaa

Jauheliha-taco
Sis.
1 kpl (20 g) Taco tubs (iso)
85 g paistettua jauhelihaa
26 g salaattia
90 g tomaattia
15 g Koskenlaskija Ruoka Cheddarjuustoa
15 g Santa Maria Tropical Salsaa
40 g tacomaustettua kermaviiliä 3,5%

Päivällinen 402 kcal.

Taco-päivällinen


Iltapala klo 20.45

3 dl vettä

180 g Graham-mustikkapuuroa
1 pala Wasa Fiber Balance näkkileipää
4 g Oivariini vähärasvaisempi
1 keitetty kananmuna

Iltapala 232 kcal.

Iltapala













Graham-mustikkapuuro

Tänään keitin aamulla itselleni pitkästä aikaa graham-mustikkapuuroa. Tämä puuro on kyllä ehdottomasti yksi suosikeistani. Tosin kaikki puurot joita syön, ovat lempipuuroja :)

Graham-mustikkapuuro

1 l vettä
2,5 dl Luomu graham-jauhoja
4 dl mustikoita
10 g vaniljasokeria
50 g sokeria

Vispilöi kiehuvaan veteen grahamjauhot. Anna puuron hautua hiljaisella lämmöllä n. 20 minuuttia välillä sekoittaen. Lisää mustikat ja mausta sokerilla.

Ravintosisältö 53 kcal/100 g.

Graham-mustikkapuuro



torstai 22. lokakuuta 2015

Onnistumisia!

Nyt uskallan jo onnitella itseäni, sillä onnistuin! Olin nimittäin tiistaina ystävieni kanssa pizzalla ja minulla käy usein niin, että kun olen "sortunut", menee helposti seuraavakin päivä pipariksi. Eikä se useinkaan jää siihen yhteen päivään...

Mikä ihme siinä on, että minun on niin hankala sallia itselleni sitä yhtä herkuttelua, sortumatta sitten muuhun mässäilyyn? Mitä kamalaa siinä nyt sitten on, vaikka seuraavana päivänä sortuisi? On siinä, koska minulla se menee mättämisen puolelle eikä kovin tervettä ole sekään.

Tiistain onnistumisiin lasketaan sekin, että pysyin ruokapäiväkirjassa silloin muun osan päivää. Eli en syönyt mitä vain, koska "illalla syön kuitenkin pizzaa enkä pysty tarkkaa kirjaa pitämään". Tämä on nimittäin enemmänkin sääntö kuin poikkeus minulla. Merkitsin pizzan salaatteineen kiltisti kirjaan ja arvioin sen ravintosisällön. Huonoa omaatuntoa tunsin tietenkin, koska tarkkoja lukemia ei ollut tiedossa, mutta en antanut sen nyt haitata itseäni. Oli niin mukava ilta!

Eilisen aikana en uskaltanut asiaa vielä hehkuttaa, sillä mitä vain olisi voinut tapahtua. Mielitekoja oli kyllä. Onneksi päivällä oli aika hierojalle, jotta tuli lähdettyä liikenteeseen jääkaapin houkutusten luota. Ja sain kuin sainkin pidettyä pintani loppuun asti.

No, nyt tunnen hyvää mieltä tästä onnistumisesta, enkä märehdi sen enempää mitä olisi voinut tapahtua.

Hyvä minä, harvinaista herkkua, mutta onnistuin!



keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Löytö: Uusi herkku!

Olen tutkinut paljon tässä muutaman vuoden sisään tuotteiden tuoteselosteita. Kalorit kyttään aina, vaikka se ei lienekään kovin tervettä...  Uudet tuotteet syynään myös tarkkaan ja välillä ne jäävät kaupan hyllylle, jos niissä on liikaa kaloreita, rasvaa ja/tai sokeria.

Makeutusaineisiin olen alkanut kiinnittämään huomiota. Tutkimusten mukaanhan esim. aspartaami ei ole meille ihmisille kovinkaan terveellistä. Monet tuotteet jätän kyllä nykyään suosiolla sinne kauppaan, mutta silti sorrun tuotteisiin, joissa sitäkin on.

Valion mehukeitot ovat esimerkiksi yksi tuote, jonka nappaan aina vähäkalorisempana (aspartaamilla makeutettuna) versiona hyllystä. Nyt sinne olikin ilmestynyt muutama uutuustuote ja tätä Karpalo-Kinuski keittoa oli ihan pakko ostaa. Koukkuun jäin! Oli NIIN hyvää!! Ostan takuulla vielä monen monta purkkia.

Iltapalaksi nautin mehukeittoa luonnon jugurtin kanssa.

170 g Eila A+ täyteläinen luonnon jugurttia
120 g Valion Karpalo-Kinuski mehukeittoa
12 g cashewpähkinöitä

Päälle sopii myös cashewpähkinät. Painelen pähkinät usein kämmenellä pöytää vasten muutamaan osaan, tuntuu kuin niitä olisi silloin enemmän ; )

Annos 131 kcal.
Annos pähkinöillä 199 kcal.

Mehukeitto + luonnojugurtti


Kotimaiset päärynät

Kaupasta tarttui mukaani ensimmäistä kertaa kotimaisia päärynöitä. Nam! Olivat kyllä herkullisen hyviä! Vaikka olivatkin jonkin verran ulkolaisia sisaruksiaan kalliimpia, nappaan tästä lähin pussiin kotimaisia aina, kun niitä tarjolla on. Makea ja vähäkalorinen herkku, suosittelen!

Päärynä:
Punnittu kuorineen  32 kcal/100 g
Kuorittu 36 kcal/100g

Kotimaiset päärynät




maanantai 19. lokakuuta 2015

Itsensä tutkiskelua

Minä olen sellainen "ikuinen laihduttaja", silloinkin, kun pudotettavaa ei ole. Mietin syömisiäni paljon ja kyttään painoani. Sitten kun sorrun ylimääräiseen syöpöttelyyn, en "uskalla" mennä  vaa'alle ennen kuin olen taas palannut normaaliin rytmiin ja "tasoitellut" hieman. Nimittäin jos/kun vaa'an lukemat eivät ole suotuisat, vaikuttaa se mielentilaani isossa määrin.

Kun pysyn ruokarytmissä, terveellisissä valinnoissa, en ahmi enkä syö ruokapäiväkirjan ohi, olen hyvällä mielellä, nukun hyvin ja jaksan paremmin. Silti ylilyöntejä tulee, välillä harvemmin ja välillä useammin ja olo onkin sitten sen mukainen. Mikä ihme saa minut toimimaan välillä noin vaikka vaikutukset ovat huonot? Siihen en ole vastausta vielä keksinyt. Kerron heti, kun keksin.

Ymmärrän paremmin kuin hyvin, että jokin "valmis" dieetti on oiva tapa sysätä laihdutusprojekti käytiin. Valmiilla ohjeilla on helpompi pysyä kurissa, on ne sitten tehnyt itse tai joku muu. Ja kun sitten saa nopeasti hyviä tuloksia, tulee hyvä mieli ja siitä jaksaa jatkaa. Mutta silloinkin pitää muistaa, että paluuta entiseen ei ole. Minähän en sitä aikoinani tajunnut, vaan oikeasti uskoin, että kahden viikon pikadieetti pelastaa kaiken, olen kunnossa ja voin taas syödä mitä sattuu ja milloin sattuu. Tyhmää ja noloa, mutta totta.

Uskon, että minulla tämä vuonna 2011 aloittamani dieetti onnistui juuri siksi, että en aloittanut mitään varsinaista dieettiä (laihduttamisen kylläkin), vaan tein sen elämäntapamuutoksen heti silloin. Tarkoittaen sitä, että noudatin heti ensimmäisestä päivästä alkaen ruokavaliota, jota noudatan edelleen. Alussa olin totaalisesti 4 kuukautta ilman mitään herkkuja. Jollain konstilla sitä pitää koittaa vanhoista, huonoista ja pinttyneistä tavoista eroon. Ja kyllä näitä herkuttomia kausia, lyhyempiä ja pidempiä, on mahtunut näihin vuosiin useita. Välillä on vain pakko pistää peli poikki.

Minä pistin dieetin alussa remontiin annoskoot, karsin epäterveelliset herkut pois ja laitoin ruokailurytmin säänölliseksi. Ruokavalio oli minulla valmiiksi jo monipuolinen ja monilta osin myös terveellinen, joten suurin haaste oli tietenkin epäterveellisten herkkujen, makeiden, suolaisten ja rasvaisten karsiminen pois.

Helpoin osa oli ruokailurytmi. Minä kun pidän syömisestä, niin on helpompaa, kun ruokaa saa usein, vaikkakin pienempiä määriä. Jos en huolehdi ruokarytmistä, verensokerini pääsee laskemaan liian alas ja se taas laukaisee mahdottoman ahmimisen, jota en pysty hallitsemaan. Yleensä, jos jokin ateria jää välistä ja vaikka seuraavalla aterialla söisin sitten kunnolla, vatsa on täynnä, jää kuitenkin tunne, kuin olisi kova nälkä. Silloin siinä menee kurkusta alas mitä vain saatavilla on. Nälkä on kasvanut liian suureksi.

Vaikein osa ehdottomasti oli herkkujen, etenkin makeiden pois jättäminen. Sokeri on minun huumeeni ja siksi olenkin lopettanut karkin syömisen kokonaan. Vaikka syönkin välillä muuta makeaa (jäätelöä, pullaa, keksiä ym.), pyrin välttämään niitäkin, sillä minulla 99 % varmuudella lipsahdus karkaa aina käsistä, joten yritän pitää itseni mielummin kurissa. En siis osaa ottaa sitä yhtä keksiä, vaan se laukaisee minulla heti tarpeen saada herkkuja lisää. Paljon.

Jos jotain olen elämässäni oppinut, on se, että se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi jollekin toiselle. Olen onnellinen, että terveellinen elämä on tullut osaksi omaa arkeani. Toivon vain, että oppisin olemaan armollisempi itselleni lipsahduksistani.




lauantai 17. lokakuuta 2015

Hernesoppaa!

Tänään meillä oli hernekeitto päivä, tosin ilman pannukakkua tällä kertaa. Keitän sopan aina itse, ihan jo pelkästään siitäkin syystä, että en tykkää valmiista purkkikeitoista, koska niissä "liha" on pelkkää läskiä. Yök... Plussana maun lisäksi omassa keitossa (tällaiselle kalorikyttääjälle) on puolet vähemmän kaloreita, kuin valmiissa purkkikeitossa!

Minun Hernekeitto -reseptini menee näin:

1 pss (500 g) Papuska luomu, kuivattu ruokaherne
1 lihaliemikuutio
150 g sipulia
2 rkl (30 g) Dijon hunaja sinappia
3 l vettä
400 g naudan jauhelihaa 10%
n. 1 rkl meiramia

Huuhtelen herneet hyvin ja laitan kattilaan likoamaan runsaaseen veteen yön yli. Seuraavana päivänä huuhtelen herneitä vielä, lisään kattilaan 3 l vettä sekä lihaliemikuution. Annan kiehua hetken ja jos/kun pintaa nousee irtonaisia herneen kuoria, poistan ne reikäkauhalla. Sen jälkeen lisään mukaan pieneksi pilkotun sipulin ja keitto saa kiehua hiljalleen 1-1,5 tuntia.

Keittoon lisätään paistettu jauheliha, dijon sinappi ja meiramia maun mukaan (jätä pois, jos et pidä meiramin mausta). Annan kiehua hiljalleen vielä puoli puoli tuntia.

Ravintosisältö 55 kcal/100 g.


Hernekeitto, annos

480 g hernekeittoa
1 rkl (10 g) Turun mietoa sinappia (laitan sinappia vielä mausteeksi keittoon)
1 pala (19 g) Leivon Leipomon ruisvarrasta
4 g Oivariini, vähärasvaisempi
1 siivu (10 g) Oltermanni 17%
2 dl Eila laktoositon rasvaton maitojuoma

Annoksen ravintosisältö 429 kcal.

Hernekeittoa


perjantai 16. lokakuuta 2015

Suppilovahverokeitto

Perheen miesväki on tänään poissa ja olen yksin kotona, joten sain nauttia myös päivällistä oman tahtoni mukaan. Yksin ollessani ruokani onkin yleensä kasvisvoittoista, joko jotain salaattia tai kasvisruokaa.  Tänään päivälliseksi herkuttelin kestosuosikkiani, suppilovahverokeittoa.

Olen todella surkea sienien kerääjä. En vain löydä niitä vaikka kuinka metsässä tarpoisin enkä sen puoleen kyllä hyvin edes sieniä tunne. Onneksi toreilla on myyjiä, jotka jollain ihmeen taidolla löytävät kantarelleja ja suppilovahveroita satoja litroja jostain.

Tässä eräänä päivänä ovikellomme soi ja ihana naapurini toi minulle ison ämpärillisen poimimiaan suppilovahveroita. Hän kuuluu juuri tähän eriskummalliseen ryhmään, jolla on kadehdittava taito löytää sieniä.

Suppilovahverot kuivaan syksyisin talvea varten. Minulla ei ole mitään kuivuria, vaan levitän saunan lauteille sanomalehtiä, niiden päälle talouspaperia useamman kerroksen ja sienet väljästi siihen päälle. Kuivumiseen menee jokunen päivä. Kannattaa pöyhiä sieniä välillä, kuivuvat paremmin. Kuivuneet sienet säilön lasipurkkiin, jossa on tiivis kansi.

Suppilovahverokeitto

1 l vettä
1 lihaliemikuutio
200 g polar 9% sulatejuustoa
30 g vehnäjauhoja
2 dl ruokakermaa 10%
25 g kuivattuja suppilovahveroita

Lisää kattilaan 9 dl vettä, lihaliemikuutio ja sulatejuusto. Kuumenna, kunnes juusto on sulanut ja liemi kiehuu miedolla lämmöllä. Sekoita vehnäjauhot 1 dl kylmää vettä ja lisää ohuena nauhana liemen joukkoon. Sekoita vispilällä. Lisää keittoon kuivatut, pieneksi murennetut sienet. Keitä miedolla lämmöllä 5 min ja lisää joukkoon ruokakerma. Anna keiton kiehua vielä hiljalleen 10 min, sammuta liesi ja anna hautua kannen alla 15 min. Nauti keitto kuumana.

Ravintosisältö 46 kcal/100g.


Suppilovahverokeitto, päivällinen

480 g suppilovahverokeittoa
1 kpl (57 g) rukiinen karjalanpiirakka Fazer
2 dl Eila laktoositonta, rasvatonta maitojuomaa

Annoksen ravintosisältö 376 kcal.


Supppilovahverot
 







Kebabsalaatti

Tänään herkuttelin lounaalla kebabsalaatilla. Kebablihan valmistan itse, se on helppoa ja mielestäni vielä monin verroin parempaa, kuin useimmissa kebabiloissa. Kannattaa kokeilla, onnistuu varmasti!

Kebabliha

700 g naudan jauhelihaa (rasvaa 10%)
30 g aromisuolaa
n. 2 rkl jauhettua mustapippuria
paprikamaustetta
chilijauhetta
(tabascoa)

Ainekset sekoitetaan keskenään yleiskoneella tai käsivatkaimella (taikinakoukut) hyvin, 5-10 min. Laita sekaan vaikka tabascoa, jos tykkäät tulisemmasta ja/tai valkosipulia, mikäli olet sen ystävä. Painele käsin massasta kunnolla ilma pois ja muotoile yhdeksi, käsivarren paksuiseksi pötköksi. Pötkö kääritään tiukasti folion sisään. Kannattaa laittaa useampi kerros foliota, itse laitan 3-4 kerrosta.

Pötkö uunipellille ja paistetaan uunissa 100 asteessa 4 tuntia.  Anna kypsän kebabin vetäytyä paistamisen jälkeen 30 minuuttia ja siirrä jäähtymään jääkaappiin.

Kebabliha kannattaa valmistaa edellisenä päivänä. Kylmästä lihasta on helppo veistellä juustohöylällä ohuita suikaleita. Voit lämmittää suikaleet uunissa 225-250 asteessa muutaman minuutin ennen syömistä tai paistaa niitä pannulla. Itse tykkään jälkimmäisestä vaihtoehdosta, jolloin pinta saa rapean paistopinnan.

Kebablihasalaatti

108 g jäävuorisalaattia
183 g tomaattia
22 g punasipulia
131 g kebablihaa
13 g kebablihakastiketta
60 g kermaviiliä (vähälaktoosinen, 3,5 % rasvaa)

Ravintosisältö/annos 375 kcal.

Aika herkullinen, vai mitä? Runsas ja  täyttävä sekä kaloritkin kohdallaan!


Kebabsalaatti