No, on tämä nyt kumma!

Piti jo eilen kirjoittaa viikonlopun kuulumisia, mutta tietokone temppuili jotain, niin jäi tähän aamuun tämä.

Viikonloppu vierähti mukavissa tunnelmissa perheen kanssa. Oli ihanaa olla hotellissa, ei tarvinnut miettiä pyykkäämistä, ruoanlaittoa tai siivoamista. Oltiin vain, naurettiin, touhuttiin yhdessä ja nautittiin.

Minilomalle lähtiessä päätin, että en sitten stressaa yhtään syömisistä. Lauantaina homma sujuikin ja vaikka vatsa oli aika pullollaan illalla, kun ravintolasta menimme huoneeseen, ei kuitenkaan ollut huono olo. Kävimme espanjalaistyylisessä ravintola Bodega Saludissa. Siellä on erittäin kattava salaattipöytä, joka pitää sisällään myös tuoreita hedelmiä ja juustoja. Yleensä otankin salaattipöydän niin alkuun kuin pääruoaksi kyseisessä ravintolassa. Lauantaina halusin vielä jotain lämmintä, niin tilasin lisäksi uuniperunan pippurikastikkeella. Jälkiruoaksi herkuttelin paahtovanukasta. Ruokajuoma pysyi vesilinjalla.

Sunnuntai olikin sitten eri asia. Ateriarytmistä ei ollut tietoakaan ja sen kyllä illalla tunsi nahoissaan (lähinnä vatsassa...). Hotellin aamupala oli ihana. Tuoreita hedelmiä, juustoja, rapeaa pekonia. Teetä, kahvia, leipää, leikkeleitä, kananmunaa. Puolen päivän aikaan menimme elokuviin, juuri lounasaikaan... Olisi vain minun pitänyt tajuta ottaa mukaan jotain muutakin kuin muutama pähkinä ja popcornia. Kun päästiin kotiin, oli nälkä sitten jo kova. Pistelin Atkinseja pahimpaan nälkään ja kun sain ruoan pöytään, söin paljon (tacoja ja ristikkoperunoita). Illalla vielä karjanpiirakoita ja juustoa. Olo olikin sitten kaikkea muuta kuin hyvä.

Vatsa oli niin turpea, kuin olisin ollut 7:llä kuulla raskaana. Vessassa sai rampata ja ilmaa oli kuin isossa vappupallossa. Nukkumaan mennessä teki pahaa ja nukuin todella huonosti. Siinä sängyssä kieriskellessä mietin, että mikäs järki tässäkin taas oli. Että on se kumma, pitkä ei ole muisti. Saman viikon maanantaina kun on vetänyt kunnon överit, niin viikon lopussa ryvetään samassa jamassa. Tällaista se kai on alkoholisteillakin.

Vaikka sunnuntaina ei nyt ihan mättölinjalla menty, ei kyllä terveelliselläkään. Viikolla olin saanut oloni ihanasti tasaantumaan, niin pilasin sen sitten taas.

Eilen olin kevyellä linjalla ja tänään olo vaikuttaa jo onneksi melko normilta. Luvassa on nyt useampana tulevana viikonloppuna peräkkäin syntymäpäiväjuhlia, joten tein päätöksen. Jätän herkut niissä(kin) väliin, ainakin makeat. Voin ottaa palan suolaista piirakkaa tai olla ottamatta. Joulukin on tulossa ja yksi suurimmista herkuistani ovat joulutortut. Tiedän, että niitä tulee menemään useampi ennen kuin jouluun päästään. Jos jossain näistä tulevista juhlista on niitä tarjolla, annan itselleni luvan ottaa yhden, en koko vadillista. Tai jätän ottamatta, jos luottoa itselle ei niin paljon löydy.

Yleensä käyn vaa'alla maantaisin, mutta eilen ei kyllä tehnyt aamulla mieli sille astua... Jos sitten viikon lopulla uusi yritys.

Vaaka, välillä se pahin paholaiseni.